hauskan pitoa :)

Heh, viime aikoina on opeteltu kaikkea kivaa, mutta hyödyllistä! Yks päivä mua alkoi kunnolla risoo, kun siivosin sen miljoonannen kerran Jytkyn leluja, joita on ympäri kämppää pitkin lattioita. Jytkyllä on oma lelukori, mutta koska se on kova poika leikkimään, lelut eivät ole yleensä korissa :) Nyt sitten päätin, että tämä ainainen lelujen keräily saa riittää ja opetin Jytkylle itse keräämään omat lelunsa :) Heti kun se koski leluunsa, sanoin 'lelu' ja paljon kehuja ja leikkiä. Tätä toistaen ei mennyt pitkään, kun Jytky hokasi mitä häneltä odotetaan ja nyt meillä on kiva yhteinen leikki, jossa se käskystä etsii lelut (yksi kerrallaan) ja tuo ne koriin, kätevää!Muutenkin tolle koiralle on uusien asioiden opettaminen varsin helppoa, koska se on äärettömän kärsivällinen oppija/harjoittelija ja se selvästi yrittää koko ajan miettiä pään sisällä, että mitähän multa ootetaan.. Saan kyllä päivittäin kiittää mielessäni kasvattaja Ninaa tästä kärsivällisestä multilahjakkuudesta, jolla on paljon parempi hermorakenne kun omistajalla :D

Toinen hauskuutus juontaa juurensa vetohiihdosta, joka toivottavasti tulee olemaan meidän puuhaa talvisin. Jytky tietää tasan tarkkaan, että aina aamulenkin jälkeen on ruoka ja niinpä sillä on aamulenkin loppupuolella jo kiire sisälle. Olen opettanut tämän yhteydessä sille 'mene'-käskyn, joka tarkoittaa, että silloin mennään eikä meinata. Muutama sata metriä ennen kotia sanon sille 'mene' ja silloin Jytky pistää korvat luimuun ja lähtee hulluna vetämään minkä jaloistaan pääsee. Minä tietysti perässä minkä kintuistani pääsen :) Heh, hulluilla halvat huvit ;) Muuten olen kyllä toiveikas ton vetohiihtouran suhteen, koska sillä on selvää saalisviettiä ja jos antaisin, se lähtis kyllä pinkomaan ohimenevien perään.. Muutenkin huomaan siinä päivittäin piirteitä, jotka ovat vetohiihdossa valttia ja saavat minut hykertelemään tyytyväisyyttä.. Hitsi kun päästäs jo baanalle, en malta odottaa!!!
Pari päivää sitten teimme jäljen ja esineruudun. Esineruutu meni huipusti! Eka tallasin ruudun ja vein kaksi esinettä, Jytky katseli touhua puuhun sidottuna. Sit eikun lähetys ja hienosti esine tuli käteen asti. Sitten lähetin toiselle esineelle ja todella hienosti poitsu teki töitä takarajalla (n.20-30m) ja löysi kuin löysikin toisen esineen,JEEE!!! Sitten vein Jytkyn autoon ja tallasin uuden ruudun ja kokeilin miten se lähtee etsimään, kun ei olekaan nähnyt esineiden viemistä. Ei mitään ongelmaa, sieltä se löysi esineen ja toi käteen, ihan mieletön heppu!! Se tekee jo nyt paremmin esineruudun kun yksikään aikaisempi koirani :) Jäljessä ei myöskään mitään ongelmia, vaikka siinä oli 90 asteen kulma sekä polun ylitys.

Tottistakin on otettu pienen pieninä pätkinä vähän jotain joka päivä. Näitä mm. ollaan harjoiteltu:
-noutoa vauhtinoutona käteen, joka onnistuu moitteetta. Tässä pitäs alkaa pikku hiljaa ottaa eteenluovutuksiakin, mutta viime kerralla ei ainakaan vielä onnistunut muuta kuin lelulla. yhdellä tietyllä lelulla luovutukset huippuja. Muilla ei..hmm..
-perusasento on parantunut (ehkä, tosin kukaan ei ole ollut kattomas valvovana silmänä), mutta tekemistä riittää, eli ei missään nimessä valmis ja seuraaminen on mun mielestä hyvää pieninä pätkinä.
- luoksetulossa meinaa törmätä. olemme harjoitelleet "viimeistä askelta=maahanmenosta eteenistuntaan) joka päivä ja se osaa sen, mut itse luoksetulossa se ei tee sitä, ainakaan vielä.
-jääviin ollaan harjoiteltu seisomaan pysähtymiseen voimakkuutta ja istumiseen nopeutta. Tekniikat niissä kohillaan. Maahanmeno edelleen avustettuna nopea, niistä avuista pitäs sitten vissiin jossain vaiheessa päästä vähitellen pois....
-ruutuakin ollaan aloiteltu, kun leirillä sain ideoita siihen. Jytky osaa juosta lujaa ruutuun palkalle, siihen se sitten tässä vaiheessa jääkin.
-kaken tekniikkaa ollaan harjoiteltu Sirken (leirin kouluttajan) oppien mukaan. Lähellä avustettuna asentojen vaihdot menee, niitä siis varmistellaan ja harjoitellaan. Istu maahan pumppaus menee kauempaa, mutta nyt kiinnitän erityistä huomiota, että joka ikinen maahanmeno pitää olla nopea, eli molemmat etujalat pitää olla maassa yhtäaikaa vauhdilla.
Vielä palatakseni No-How leiriin, paras oppi mitä sieltä sain oli ehdottomasti se, että opeta koirallesi asiat kerralla oikein, koska se on yhtä helppoa/vaikeaa kuin se väärän/hitaan mallin opettaminen. Niin yksinkertainen ja lähes itsestäänselvä asia, mutta kun tarkemmin miettii, niin se pitää aika paljon sisällään. Miksi opettaa koiralle mm. hidasta maahanmenoa tai väljää/vinoa perusasentoa, kun samalla vaivalla voit opettaa nopeat ja suorat..? Niinpä.
Alla pari kasvattaja Ninan ottamaa kuvaa Jytkystä leiriltä, miten se saakin aina noin hyviä kuvia siitä?! :)

Mie oon kyllä aivan hirveän possun näkönen tossa, mut onneks mulla on edustava koira sentään ;)