BIS-pentu

Ou jee, etelästä ollaan kotiuduttu ja reissu meni yli odotusten, nimittäin Jytky oli tervujen ROP-pentu ja kaiken lisäksi BIS 1!! Wuhuu!! Mieletön fiilis ja itkuhan siinä tuli kun tajus mitä oli tapahtunut :) Erityisen tyytyväinen olen Jytkyn käyttäytymiseen, joka oli oikein mallikelpoista kaikinpuolin. Ajattelinkin etukäteen, että ihan sama mitä se sieltä saa, mutta kunhan käyttäytyy hyvin ja on reipas oma itsensä. No sitä se oli ja kasvattajat Nina ja Tarja saivat Jytkyn esiintymään näyttävästi. Voi minun rakas Pötkyläni <3 <3 Tästä on hyvä jatkaa. Näillä näkymin seuraava näyttely on Helsingin voittajanäyttely joulukuussa. Ainiin, ja mikä parasta, sain luoda uuden välilehden tähän blogiin: TULOKSET :) toivottavasti niitä ny tulee enemmänkin kuin yksi ;)

Paljon kerkesi tapahtumaan viikon aikana. Oltiin kaksissa agireeneissä, jotka muuten taas kerran menivät tosi hyvin. Harjoiteltiin kontakteja ja irtoamista. Oltiin yksi yö Orimattilassa, jossa Jytky näki  pilkukkaan Flirtti-kamun ja minä tietysti raksun ystävän siinä samalla :) Sit mentiin Tampereelle, jossa oltiin yökylässä Merjalla, Jytkyn siskon Vicin omistajan luona. Saatettiin muuten jokunen tunti jutella belgeistä, mahtia kun on samanhenkistä seuraa :) Merjalta saatiin myös hyviä tokovinkkejä, joita ollaan otettu käytäntöön. Jytkyn mielestä ehdottomasti parasta oli oma rakas Vici-sisko ja leikkihetket sen kans. Multa meinas välillä kärähtää pinna, kun poika ei nähnyt eikä kuullut mitään kun sisko oli lähettyvillä ja veto siskon perään oli jotain mahdotonta. Mutta se oli kuitenkin kiva huomata, että kun alettiin tokoilemaan, niin Jytky keskittyi täysillä itse tekemiseen, vaikka se siskokulta olikin siinä vieressä. Sisko ja sen veli :) Sunnuntaina oli vuorossa suunnistuskisat ja niistä ei sen enempää, paska reissu, mut tulipahan tehtyä. Ensimmäistä rastia pummasin jo 15min, ja parempaa ei ollut loppukaan. Taisi olla ajatukset hieman vielä edellispäivän erkkarihuumassa.. Sen piikkiin siis. Sit ajeltiinkiin kotiin. Mahtia oli huomata, että vaikka oltiin viikko reissussa, joka yö lähes eri paikassa ja hälinää ympärillä koko ajan, niin Jytky sopeutui todella hyvin paikkaan kuin paikkaan ja oli kuin kotonaan. Se ei ressannu uusista tilanteista ja oli luottavaisena kaikkialla. Onneksi, sillä näitä reissuja tulee varmasti tulevaisuudessa olemaan paljon :)

Pitihän sitä voittoa jotenkin juhlistaa, joten värkättii tämmönen.. ja oli muuten hyvää.

Etelän rundee

Tänään lähdemme viikon mittaiselle etelän reissulle, joka on täynnä koiramaista touhua. Huomenna on Vantaalla agireenit, sitten suuntaamme ystäväni Reetan luokse yökylään, jossa Jytky näkee täplikkään kaverinsa Flirtin, torstaina kampaaja ja vähän shoppailua Lahdessa, perjantaina Jytkyn siskon Vicin luokse Tampereelle, lauantaina erkkari, sunnuntaina on mulla suunnistuskisat ja maanantaina vielä Vantaalle agireeneihin, josta sitten kotiin. Eli touhua ja tohinaa riittää kerrakseen! Meillä onkin nyt Jytkyn kanssa kovat skabat kumpi pärjää paremmin: Jytky näyttelyissä vai minä suunnistuskisoissa :) Sen tiedän ainakin, että minun kanssa samassa sarjassa on viime vuoden MM-mitalisti, mutta tuskin se Jytkykään helpommalla omissa kisoissaan pääsee...Realistinen tavoite molemmille lienee selvitä kunnialla hommastansa, siinäpä tavoitetta kerrakseen :D

Parina päivänä Jytky on saanut iltaruokansa metässä, kun Juha on tehnyt Jytkylle jäljen. Eli ajattelin, että kokeilen, toimisiko Juhan tekemä jälki (jonka aloituksen Jytky näkee)  motivaation nosteena jäljestämiseen, sillä meillä on ollut hieman ongelmia intensiivisyyden kanssa. Eli tehtiin niin, että Jytky näki kun Juha lähti jäljen tekoon, sitten vein koiran sisälle ja jonkun ajan päästä lähdimme jäljelle. Jäljellä ei ollut mitään makupaloja ja se oli vajaa sata metriä pitkä. Minusta Jytky ajoi sen hienosti (ainakin paljon paremmin kuin viime aikojen jäljet), vaikkakaan nokka ei pysynyt koko ajan maassa. Tosin en antanut sen edetä yhtään ilmavainulla vaan eteminen tyssähti jos se yritti niin tehdä. Vaikka matkalla oli useita polkujen ylityksiä, poitsukka selvitti tiensä kunnialla loppuun asti. Pitkästä aikaa olin tyytyväinen sen jäljenajoon.

Tottista on myös otettu joka päivä, pienissä erin. Ruutua tehtiin eilen paikkareeninä läheltä (tyhjä ruutu, palkka multa kun menee oikeaa kohtaan). Parilla ekalla kerralla Jytky meni hyvin ruutuun ja reagoi suht nopeesti minun sanomiseen. Sitten kuitenkin motivaatio ruutuun menemiseen laski ja muuttui haahuiluksi. Et ainakaan vielä se ei  aktiivisesti hae oikeaa paikkaa tyhjään ruutuun tällä keinolla että palkka tulee vain minulta. Tänään otin sitten pidemmältä matkalta juosemisia ruutuun lelulle ja kyllähän se lelu ruudussa saa sille ihan uudenlaisen halun mennä sinne; vauhti oli super. Pari kertaa lelulle juoksua ja sitten otin tyhjän ja katoin jääkö se sinne haahuilemaan vai mitä se tekee. No eipä jäänyt haahuilemaan vaan reagoi oikein hienosti odota käskyyn ja jäi tököttämään siihen! Jes!

Päivittäin on myös harjoiteltu suoria perusasentoja ja namipalkkaa jokaikisesta onnistuneesta perusasennosta. Iltaisin on otettu olohuoneessa erilaisten noutokapuloiden tuomista, joissa on ollut kapuloina laipallinen, 0,5kg, 3kg, metalli ja sit se neonvärinen kova. Ihan vaan tyyliin kapulan heitto, haku, käteen tuominen ja irti-käskystä vaihto toiseen leluun. Tää on kiva leikki Jytkyn mielestä. Myös kake-tekniikkajumppaa on tehty, mutta se on ihan alkutekijöissä, tarkoituksena vaan saada lihasmuistiin oikeaa tekniikkaa. Suoria eteenistumisia läheltä on myös harjoiteltu, läheltä onnistuu, mutta jos matka on pidempi, eteenistuminen meinaa olla vino... Muutta harjoitukset jatkuvat :)

Mut jes, nyt pakkaamaan ja nokka kohti etelää. Peukut pystyyn :)

Karhunkierrosta taivaltamassa

Tänään oli vuorossa pitkä lenkki, joten lähdin Jytkyn kanssa taivaltamaan Juumasta Rukalle Karhunkierrosta pitkin. Ajattelin lenkin olevan pikkasen reilu 20km ja kuulin että matkan varrelle mahtuu myös muutama nousu.. No matkaa kertyi 30 km ja ei helvetti niitä korkeuseroja, viimeset 10 km oli pelkkää ylös alas kipuamista, joten lopussa juoksu muuttui melkeinpä konttaukseksi :) Huhhuh, olipa reissu!!! Mutta pakko myöntää, että ne maisemat korvasivat kaiken tuskan ja hien, näkymät huipuilta olivat sanoinkuvailemattomat. Yhteensä reissuun meni 4h 45min! Jytky on kyllä ihan mahti patikointikaveri, se on niin reipas ja sinnikäs pieni rekku <3 koko ajan se oli minulla irti ja sai mennä siis omaa tahtiaan.  Taas oli matkan varrella ihan törkeen jyrkkiä ja pitkiä rappusia niin ylös kun alas, mutta Jytky meni ne kuin vanha tekijä, kertaakaan ei epäröinyt, vaikka ite pidin kaksin käsin kaiteesta kiinni. Rappuset siis eivät ole mitään moderneja rappusia, vaan sellanen 15cm levee lauta on niinkun yks rappunen ja niitä kun on se sata peräkkäin ja jyrkänteitä molemmin puolin niin joo.. heikompaa saattaa huimata... (kuten minua)

Tässäpä kuvia reissusta.
Siellä se maali (Rukatunturi) häämöttää, muutaman askeleen saa vaan ottaa ennen kuin perillä ollaan... 

 Kyllä tämä on tuskan ja hien arvoinen näkymä, eikö.. :)

 Tää kuva on vaelletusta matkasta eli molemmat kuvassa näkyvät vaarat kivuttiin niin alas kuin ylös..

 Tulehan mamma sieltä.. :)

 Siellä se maali taas pilkottaa, mutta maltahan kivuta vielä muutama mäki..

 But we did it!!!! Hyvä me :)

patikointia..

Kävimme tänään patikoimassa pienen Karhunkierroksen. Matkalla oli paljon  rappusia niin ylös kuin alas (yhteensä varmaan päälle 400, osa todella jyrkkiä ja pitkiä), riippusiltoja ja pitkospuita. Patikointi oli siis ihan hyvää harjoitusta Jytkylle myös eri alustojen kannalta. Parhaimmat riippusillat kun huojuvat ja heiluvat kymmenissä metreissä, alla kuohuavat kosket. Hienosti Jytky kuitenkin meni haastavatkin paikat ja omistajaa taisi enemmän pelottaa kuin koiraa :) Sunnuntaina onkin sitten tiedossa parin kympin juoksu Juumasta Rukalle upeissa maisemissa! alla pari kuvaa Karhunkierrokselta, laatu ei mikään paras kun otin kuvat kännykällä..

Eilen olimme myös eka kertaa agireeneissä täällä Kuusamossa. Tehtiin pientä rataa, jossa erilaisia valsseja ja ennen kaikkea ohjattavuutta.. No ekat kerrat meni ihan persiilleen, kun Jytky luuli tietävänsä paremmin radan kulun kun minä ja paineli itsenäisesti huudoista huolimatta pari estettä ja putkeen..Sillä oli oikein hullunkiilto silmissä sinne putken suulle jo heti lähdössä ja tietäähän sitä mitä siitä seurasi! No muutaman pätkimisen, palkkauksen ja ohjaajan skarppauksen myötä saimme lopulta tehtyä radan virheettömästi ja vaikeatkin paikat onnistumaan. Jee!! Ennen agireenejä otettiin ihan pikkusen tottista Marikan valvovan silmän alla ja pääpaino oli suorissa perusasennoissa seuraamisen yhteydessä. Vasemmassa kädessä oli namia ja sen avulla perusasennot olivat selvästi parempia ja suoria. Palataan siis vähän seuraamisessa taaksepäin, ne perusasennot on kuitenkin saatava kuntoon. Otettiin myös ruutua uusilla merkeillä ja nauhoilla ja selvästi Jytky vähän reagoi ja ihmetteli niitä. Vauhti ruudulle on hyvä ja se juoksee sinne hyvin, mutta pysäytys siellä ei vielä toimi. Käännymme viisaampien puoleen tässä asiassa :) onneksi reissu tampereelle Merjan luokse on tulossa :)
Tasan viikko belggareiden erkkariin eli Jytkyn ekoihin näytelmiin!! Jaiks :)

tottista toisen perään

Tänään olimme kimppatreeneissä, josta hain lähinnä häiriötä ja ryhmäpaikallamakuuta. Aluksi otin hiukan seuraamista, joissa Jytky ei ollut parhaimmillaan ja vilkuili välillä minne sattuu eli otti häiriötä ympäristöstä, olihan siellä ympärillä ihmisii ja vähän matkan päässä koirakko leikkimässä... Tämän huomatessani otin vain pieniä pätkiä ja leikkiä lelulla väliin. Tämä auttoi ja keskittyminen korjaantui. Otettiin myös liikkeestä seiso ja istu, ne menivät loistavasti, samoin luoksetulo, eteenistuminenkin siinä oli suora, tosin avustettuna. Sitten otettiin ns. henkilöryhmää, niin että vieraat ihmiset seisoskelivat paikoillaan ja me puikkelehdittiin välissä. tässä kontakti ei pitänyt, mutta ei se yrittänyt ryntäillä onneksi kenenkään luokse. Puikkelehdittiin siinä sitten sen aikaa kunnes kontakti piti ja tuhti palkka.
Toisessa erässä otettiin paikallamakuu ryhmässä. Se oli hyvä, paitsi jätettäessä Jytky kellahti lonkalleen ja oli vähän vinossa makuun ajan. Toisella kertaa jäi onneksi suoraan, mutta istumaan noustessa se reagoi viereisen käskyyn ja ennen kuin minä kerkesin sanoa mitään poitsu istua napotti perusasennossa. No tämä oli eka kerta kun olimme kunnon ryhmäpaikallamakuussa, koiria oli yhteensä neljä. Hyvä fiilis jäi siitä, että Jytky pysyi aloillaan, vaikka muut komensivat koiriaan makuun aikana. Kaula kyllä venyi ja venyi jossain vaiheessa, mutta onneksi se pysyi kuin pysyikin paikoillaan.
Lopuksi otettiin vielä ruutua, eli käytännössä Jytky vaan juoksi lelulle ruutuun vauhdilla. Pari kertaa otin tyhjän ruudun ja pysäytys sinne + palkan heitto. Molemmilla kerroilla vauhti ruutuun hyvä, mutta ekalla kerralla jäi etsimään palkkaa pysäyttämiskäskystä huolimatta, tokalla kerralla pysäytys oli parempi, mutta silti siinä oli hieman haahuilua käskyn jälkeen. Toi on vähä ongelma ollu yleensäkin, että jos palkka on ollut jossain maassa kerrankin ni se kyllä jää ettimään sitä toisillakin kerroilla, sama juttu oli aluks agilitys ja nyt tässä. Tarttee miettiä mitä sille tekee.

videot

Tässäpä videoita tänneki meidän tottisteluista, Jytkyllä siis ikää 6kk. Avartavaa tämä videointi, nyt tiedän taas mihin kiinnittää huomiota..

Liikkeestä seisominen:

Liikkeestä istuminen on ollut hieman epävarmaa/hidasta viime aikoina, joten annoin tässä avun = vartalon kääntö varmistaakseni oikean suorituksen.

Ja seuraavaksi seuraaminen..Seuraamisen perusasennot on surkeat ja väljät.. Niitä on reenattu ja pienissä pätkissä ne mielestäni onnistuvat paljon paremmin. Kokeilin nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa tällasta hieman pidempää seuraamista käännöksineen ja pysäytyksineen ja halusin nähdä miten koira toimii. No perusasennot eivät toimineet, myös käännökset väljät. Oma liikkuminen ennen perusasentoja jotenkin ihmeellistä tepastelua.. Olisiko syytä reenata itsekin pysähtymistä..?!! suorat pätkät ihan jees.. kai. Eli perusasentoreeniä ja käännösreeniä.. Toi perusasento on saatava kuntoon, sehän on kaiken lähtökohta..*huoh* No onhan meillä tietysti tässä vielä aikaa ennen kisaikää :)

Sit loppuun vielä pujottelunäyte, pyydän jo etukäteen anteeksi, minun kalkatus on jotain hirveetä, mutta pitäähän sitä koiraa kannustaa, varsinkin tässä vaiheessa ;)