lauantai 30. kesäkuuta 2012

Uudet huudit

Rantauduimme torstaina tänne Kuusamoon ja kaikki on sujunut hienosti. Meillä on niin mahtavat puitteet täällä ettei mitään järkeä :) oikea urheilijan ja koiraharrastajan paratiisipaikka tää meidän koti sijainniltaan. Takapihalta avautuu satojen kilometrien polku-, maastopyöräily- ja hiihtoverkostot. Aivan ihanaa sellasta kangasmetsää, jossa on loisto mahdollisuudet pk-maastolajien harrastamiselle ja sadan metrin päässä on keskeneräinen golfkenttä, joka toimii loistavana esim. tottiskenttänä ;) eilen otettiinkin jo esineruutua, tallasin 40x 20m alueen jonne laitoin takarajalle neljä esinettä. Jytky näki tallauksen ja esineiden viennin, koska ei olla nyt vähään aikaan otettu esineruutua. Hienosti poitsu etsi kaksi esinettä peräjälkeen.

Agireenit keskiviikkona meni taas törkeen hienosti. Otettiin välistä vetoja ja koira meni kyllä loistavasti vaikka minun linjat ei ihan heti sattuneetkaan kohilleen :) toisena ratana tehtiin pätkä 3.luokan rataa, joka oli oikeasti haastava. Mie olin jo ihan varma, että tästä ei tule kuin sanomista, mutta Jytkyn loistavan estehakuisuuden ansiosta sain kivasti aina etumatkaa ja kerkesin ohjaamaan asianmukaisesti tiukat paikat. Selvitimme siis lopuksi pätkän täysin virheittä ja fiilis katossa!!!!! That's my boy <3 <3

Tänään kävimme Rukalla ja alla kuvia reissusta.
 Rukalla 30.6.2012 :D vain pulkat puuttui ;)
 Huipulla tuulee :)
Törkeen komeeta

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

iloja ja ongelmia

Molempia on riittänyt. Viime viikon aksareenit meni loistavasti ja nyt mentiikin jo 8 esteen rataa. Ajattelin, että laitan ratapiirroksia tänne kunhan ehdin. Käännökset mageita (kun ohjaaja osaa asettaa liikkeensä oikein ja olla joka sekunninsadasosa mukana) ja valmentajalta Jytky sai kehut hienosta estehakuisuudesta. Kertaakaan ei tällä kertaa menty minkään esteen ohi vaan hienosti poika haki, vaikka oli takaakiertoja ja ns. nollakulmia, vai miksi niitä nyt sanotaankaan sekä pidempiä suoria. Lelupalkka edelleen erittäin toimiva! Tästä oikein hyvä jatkaa. Jytky oli niin <3

Teimme pienen tauon jälkeen jälkeä, joka ei sitten sujunutkaan niin hienosti :( tein sellasen 30 m pitkän jäljen, annoin vanheta n. 20 min ja jäljestä oli osa namitettu nappuloilla. No ihan jees se lähti, mutta ajo ei ollut kovin tarkkaa eikä myöskään intensiivistä. Tein seuraavana päivänä uuden jäljen ja sama lopputulos, jäljestys ei ollut yhtään sellaista mitä haluaisin sen olevan. Kummatkin jäljet se suoritti, mutta ei niinkuin minä haluaisin sen suorittavan, välillä se saatto syödä heinää jne. Huoh! Nappunamitus ei toimi, ei sillä ole mitään hinkua syödä niitä, vaikka kuinka nälissään sen veisinkin jäljelle. Eli mitään eroa ei ole nappula ja ei-nappulapätkissä. Niinpä mietin kuumeissani, että mikä neuvoksi. Suuren ajattelutyön tuloksena päädyin keppiharjoitteluun :) ajattelin, että kun saan yhdistettyä kepit jälkeen, jäljestys saa jonkun mieleisen tarkoituksen ja pääsen palkkaamaan sitä useasti, niin ettemme ole ainoastaan loppupalkan varassa. Eikun tuumasta toimeen ja keppien tehoilmaisureenit pystyyn. Siinäpä se oli toinen ongelma. Jytky oli jo aiemmin oppinut ilmaisemaan kepit koskemalla namipalkalla, mutta eihän se toiminut, kun tein pienen keppikujan (kepit n. 2m välein), nimittäin siellä se pokkana veti keppien ohi reagoimatta mitenkään.. Ehkä pari keppiä kuudesta ilmaisi. No vaikka opettelu oli kesken, huomasin, että namipalkkaus ei toimi, koska toi ei ole niin ahne ja halu saada ruokaa ei ole niin kova, että se jäljestäisi kilometrejä keppien perässä saaden palkinnoksi ruokaa. Ei ei. Niinpä vaihdoin palkkauksen leikkiin. Rupesimme leikkimään kepeillä ja taistelemaan niistä ja muutaman toiston jälkeen mulla oli koira, joka otti kujalta löydettyään kepin suuhun, toi mulle ja eikun leikkimään. Juhuu! Edistystä epätoivon keskelle. Samana iltana tein vielä pienen jäljen (jonka teon Jytky näki), johon en laittanut nameja vaan muutaman metrin välein keppejä. Ja se meni hyvin!!! Jäljestys oli hyvää ja kepit se toi mulle käteen, josta aina seurauksena pieni leikkihetki. Jes! En tiedä onko tämä pitemmän päälle toimiva malli, mutta aion joka tapauksessa samalla tyylillä jatkaa, pidentäen vaan vähitellen keppien väliä. Alku alkoi ainakin hyvin, mutta katsotaan meneekö jatko yhtä hyvin... :)

Tottiksessakin olen seuraamisen, luoksetulon ja pysäyttävät vaihtanut kokonaan lelupakkaan, koska tosta koirasta on kuoriutunut oikea pikku taistelija :) eli ns. vauhdikkaammat ja korkeampaa viretilaa vaativat liikkeet palkkaan lelulla, tekniikkaa vaativat namilla. Toki seuraamisen perusasentoja ja käännöksiä palkkaan namilla myös. Seuraaminen on mun mielestä mageeta, tosin en näe itse koko totuutta, mutta ajattelin, että Juha saa kuvata ens viikolla meidän liikkeet, jotta näen itsekin miltä ne näyttävät. Seuraamisessa palkka on kainalossa, luoksetulossa leuan alla. Reenit jatkuvat.

torstai 14. kesäkuuta 2012

Hyvä treeni - parempi mieli :)

Niin se vain on. Eiliset agireenit menivät nimittäin hyvin ja lelupalkkaus toimi. Harjoittelimme takaakiertoja, joita olimme Jytkyn kanssa jo edellis viikonloppuna harjoitelleet ja ne menivät kivasti. Teimme kahta radan pätkää, toisessa putki, hyppy takaakiertona ja putki ja sit toisessa putki, sivussa hyppy takaakiertona ja hyppy. Eli pyöritystä pyöritystä. Molemmille radoille saatiin muutaman toiston jälkeen nappisuoritukset ja hirrrveeen hyvä mieli :)) Tosin kaiken ajattelutyön seurauksena päädyin siihen, että epäonnistumisista oppii parhaiten ja onnistumisten avulla selviää niistä epäonnistumisista. Näin se vaan on.

Viikonloppuna on Jukola ja juoksen siellä ainakin seuramme venlojen joukkueessa, mahdollisesti myös Jukolan joukkueessa paikkaamassa miehiä ;) eli tiukka vkl tulossa. Jytky menee kasvattajalle hoitoon, mutta oman osuuden jälkeen käyn myös Jytkyn hakemassa paikalle. Ainiin Jytkykin pääsi ekaa kertaa viime viikolla suunnistamaan, kun se oli mukana minulla iltarasteilla. Poitsu oli ihan loistava, pomppi mukana kun aropupu ja hirmu vauhti päällä.
Tänään käytiin vajaa kymppi juoksemassa, alla hieman kuvasatoa lenkiltä. Yksi kuva myös iltarastien mallirastilta.

 Välillä mentiin pitkospuita pitkin...
 Välillä käytiin vilvottelemassa ja antamassa jaloille kylmähoitoa..
 Taas pitkospuilla..
 Tuu jo!!
 Ja lopuksi vielä uimaan ja laiturille aurinkoa ottaa. Jytky samoili ja teki omia tutkimuksia sillä aikaa, kun minä retkotin auringossa :) Tää on elämää, loving this!!!
"Jaa näittenkö perässä täällä juostaan..." :)

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

eka "kesälomareissu"

Tätä lisää kiitos. Olen myyty näistä maisemista ja tunnelmista. @Levi
 Jytky ja Indi paistattelee päivää Lieksassa. Onneks Indikin on niin innostunu näistä valokuvaushetkistä :)
 Terkut laiturin nokasta. Kesäloma aah, kesäloma aah.. tiiättekö sen biisi??!! :))
Tässä on näkymä meidän tulevan kodin ikkunasta, Kuusamosta. Takapihalta lähtee siis patikointi ja maastopyöräilyreitistöt, joita riittääkin satoja kilometrejä. Lisäksi 100m päähän on valmistumassa täysmittanen golfkenttä :) Eli teretulemast meille Kuusamoon!! Täällä passaa :)

"katson tunturimaisemaa ja ymmärrän.."

..kuinka onnellinen voikaan olla hän, joka täällä aina asustaa, tunturimaisemaa en saata unohtaa.. :)
Olen siis vieläkin tuntureiden pauloissa, kävimme nimittäin viime viikolla Levillä hoitelemassa muutamia asioita ;) ja olihan siellä sanoinkuvailemattoman hienoa. Tunne siitä, että sinne pohjoseen tässä kuulutaan, vahvistui. En siis malta millään enää odottaa parin viikon päästä tapahtuvaa muuttoa Kuusamoon :)) Laitan pian kuvia Leviltä ja Kuusamosta tulevan kotimme takapihalta.
Jytky Pötkylä oli sen aikaa hoidossa porukoilla maalla ja jäimme vielä reissun jälkeen muutamaksi päiväksi Lieksaan. Jytkystä tuli viikossa oikein mallikas maalaistollo :) Se rakasti olla ja samoilla pihalla mielinmäärin ja uteliaana koirana nenä oli milloin missäkin sotkussa, kun se tuli tutkimusmatkoiltaan takaisin. Ihana otus <3 järki ei tosin pakottanut päätä, kun tyyppi oli menny rantaan ja juossu pokkana kalliolta veteen ja huomannu toki pian että perkele, tämä ei muuten kanna ja hirveä räpiköinti.. Oli se sieltä uimalla takas rantaan tullu, että uimataito on testattu. Tosin minkäänlaista omaehtoista halukuutta sillä ei ole uimaan tai ylipäätään veteen, hyvä että rannalla ollessaan varpaita kastelee. Vepekoiraa siitä siis tuskin tulee :)

Viime viikon agireenien ratapätkä meni ihan perseelleen suoraan sanottuna, mikään ei oikein menny niinkun ois pitäny. Pähkäilin jälkikäteen reenejä ja päätin, että muutan palkkausta namialustasta leluun, ainakin jos rataa otetaan eka pätkissä ja palkata pitää tavallaan kesken radan. Nimittäin ongelmana oli nyt, että se jäi aina niihin kohti pyörimään ja etsimään namialustaa, missä se oli yhdenkin kerran ollut tai että se syöksyi niihin kohti missä joskus se namialusta oli ollut. Siinä vaiheessa oli ihan sama mitä minä teen tai huutelen, eihän se nähny eikä kuullu mitään. Ohjattavuus, hallinta? Niin mitä ne on..??!! ;) Onneks porukoilla on pari agiestettä ja otimme sitten viikonloppuna samat hyppykuviot mikä oli tuottanut suuria vaikeuksia harkoissa. Opetin samalla kierrä käskyn, että se hakis pahemmistakin kulmista esteitä. Lelulla palkattuna kuviot ja "nollakulmat" onnistuivat oikein hyvin ja samalla teimme onnistuneita hallintatreenejä. Piru toi otus kääntyy täpäkkään, kun se vaan on kuulolla. Saa nähä miten tänään reeneissä sitten menee..Huhhuh.. Puuskututtaa jo valmiiksi :D

Nyt viikon aikana ei siis olla hirveästi tehty mitään sen kummempaa. Jytky on keskittynyt Indi-ihanaisen kanssa leikkimiseen ja maalaispojan virkaan, jotka se kyllä hoiti oikein mallikkaasti :)

tiistai 5. kesäkuuta 2012

hauskan pitoa :)

Heh, viime aikoina on opeteltu kaikkea kivaa, mutta hyödyllistä! Yks päivä mua alkoi kunnolla risoo, kun siivosin sen miljoonannen kerran Jytkyn leluja, joita on ympäri kämppää pitkin lattioita. Jytkyllä on oma lelukori, mutta koska se on kova poika leikkimään, lelut eivät ole yleensä korissa :) Nyt sitten päätin, että tämä ainainen lelujen keräily saa riittää ja opetin Jytkylle itse keräämään omat lelunsa :) Heti kun se koski leluunsa, sanoin 'lelu' ja paljon kehuja ja leikkiä. Tätä toistaen ei mennyt pitkään, kun Jytky hokasi mitä häneltä odotetaan ja nyt meillä on kiva yhteinen leikki, jossa se käskystä etsii lelut (yksi kerrallaan) ja tuo ne koriin, kätevää!Muutenkin tolle koiralle on uusien asioiden opettaminen varsin helppoa, koska se on äärettömän kärsivällinen oppija/harjoittelija ja se selvästi yrittää koko ajan miettiä pään sisällä, että mitähän multa ootetaan.. Saan kyllä päivittäin kiittää mielessäni kasvattaja Ninaa tästä kärsivällisestä multilahjakkuudesta, jolla on paljon parempi hermorakenne kun omistajalla :D

Toinen hauskuutus juontaa juurensa vetohiihdosta, joka toivottavasti tulee olemaan meidän puuhaa talvisin. Jytky tietää tasan tarkkaan, että aina aamulenkin jälkeen on ruoka ja niinpä sillä on aamulenkin loppupuolella jo kiire sisälle. Olen opettanut tämän yhteydessä sille 'mene'-käskyn, joka tarkoittaa, että silloin mennään eikä meinata. Muutama sata metriä ennen kotia sanon sille 'mene' ja silloin Jytky pistää korvat luimuun ja lähtee hulluna vetämään minkä jaloistaan pääsee. Minä tietysti perässä minkä kintuistani pääsen :) Heh, hulluilla halvat huvit ;) Muuten olen kyllä toiveikas ton vetohiihtouran suhteen, koska sillä on selvää saalisviettiä ja jos antaisin, se lähtis kyllä pinkomaan ohimenevien perään.. Muutenkin huomaan siinä päivittäin piirteitä, jotka ovat vetohiihdossa valttia ja saavat minut hykertelemään tyytyväisyyttä.. Hitsi kun päästäs jo baanalle, en malta odottaa!!!
Pari päivää sitten teimme jäljen ja esineruudun. Esineruutu meni huipusti! Eka tallasin ruudun ja vein kaksi esinettä, Jytky katseli touhua puuhun sidottuna. Sit eikun lähetys ja hienosti esine tuli käteen asti. Sitten lähetin toiselle esineelle ja todella hienosti poitsu teki töitä takarajalla (n.20-30m) ja löysi kuin löysikin toisen esineen,JEEE!!! Sitten vein Jytkyn autoon ja tallasin uuden ruudun ja kokeilin miten se lähtee etsimään, kun ei olekaan nähnyt esineiden viemistä. Ei mitään ongelmaa, sieltä se löysi esineen ja toi käteen, ihan mieletön heppu!! Se tekee jo nyt paremmin esineruudun kun yksikään aikaisempi koirani :) Jäljessä ei myöskään mitään ongelmia, vaikka siinä oli 90 asteen kulma sekä polun ylitys.

Tottistakin on otettu pienen pieninä pätkinä vähän jotain joka päivä. Näitä mm. ollaan harjoiteltu:
-noutoa vauhtinoutona käteen, joka onnistuu moitteetta. Tässä pitäs alkaa pikku hiljaa ottaa eteenluovutuksiakin, mutta viime kerralla ei ainakaan vielä onnistunut muuta kuin lelulla. yhdellä tietyllä lelulla luovutukset huippuja. Muilla ei..hmm..
-perusasento on parantunut (ehkä, tosin kukaan ei ole ollut kattomas valvovana silmänä), mutta tekemistä riittää, eli ei missään nimessä valmis ja seuraaminen on mun mielestä hyvää pieninä pätkinä.
- luoksetulossa meinaa törmätä. olemme harjoitelleet "viimeistä askelta=maahanmenosta eteenistuntaan) joka päivä ja se osaa sen, mut itse luoksetulossa se ei tee sitä, ainakaan vielä.
-jääviin ollaan harjoiteltu seisomaan pysähtymiseen voimakkuutta ja istumiseen nopeutta. Tekniikat niissä kohillaan. Maahanmeno edelleen avustettuna nopea, niistä avuista pitäs sitten vissiin jossain vaiheessa päästä vähitellen pois....
-ruutuakin ollaan aloiteltu, kun leirillä sain ideoita siihen. Jytky osaa juosta lujaa ruutuun palkalle, siihen se sitten tässä vaiheessa jääkin.
-kaken tekniikkaa ollaan harjoiteltu Sirken (leirin kouluttajan) oppien mukaan. Lähellä avustettuna asentojen vaihdot menee, niitä siis varmistellaan ja harjoitellaan. Istu maahan pumppaus menee kauempaa, mutta nyt kiinnitän erityistä huomiota, että joka ikinen maahanmeno pitää olla nopea, eli molemmat etujalat pitää olla maassa yhtäaikaa vauhdilla.
Vielä palatakseni No-How leiriin, paras oppi mitä sieltä sain oli ehdottomasti se, että opeta koirallesi asiat kerralla oikein, koska se on yhtä helppoa/vaikeaa kuin se väärän/hitaan mallin opettaminen. Niin yksinkertainen ja lähes itsestäänselvä asia, mutta kun tarkemmin miettii, niin se pitää aika paljon sisällään. Miksi opettaa koiralle mm. hidasta maahanmenoa tai väljää/vinoa perusasentoa, kun samalla vaivalla voit opettaa nopeat ja suorat..? Niinpä.
Alla pari kasvattaja Ninan ottamaa kuvaa Jytkystä leiriltä, miten se saakin aina noin hyviä kuvia siitä?! :)

Mie oon kyllä aivan hirveän possun näkönen tossa, mut onneks mulla on edustava koira sentään ;)