päivitystä

Ette arvaa.. mie oli niin hienosti kuvannu meidän keppikoulua ja edistymistä puhelimella, kunnes jossain kohtaa oli tarkoitus poistaa YKSI kuva ja tsimpsalapim, kaikki kuvat oli poistettu..EIKÄ!! Harmitti aivan vietävästi, sillä kaikki hyvät otokset katosivat taivaan tuuliin :( eli videomatskua ei ole tiedossa ennen kuin saan taas videoitua uutta.
No jokatapauksessa olemme nyt siinä vaiheessa keppikoulussa, että kepit ovat samassa suorassa linjassa , mutta hiukan vinossa. Tosin Lieksassa otin jo hypyltä vinokepeille menoa ja se onnistui hienosti!! Hyvä Jytkis, eka väli löytyi!! :) Nyt tuli taas uutta intoa keppireenaamiseen, sillä tavoite olisi ne saada kisakuntoon elokuun loppuun mennessä, jolloin olisi Lieksassa kisat. Saa nähä keretäänkö. Agilityssä olemme muuten reenananneet agirodun OPEN CLASS  rataa niin oikeinperin kuin takaperinkin. Ja taas olen oppinut uutta nopea koiran ohjaamisesta.. Ehkä vielä joku kaunis päivä kerkeän olemaan ajoissa ohjaukseni kanssa..? :)

Tokossa olemme harjoitelleet ahkerasti AVOn liikkeitä, joka päivä jotakin. Viikon takainen puhelu koirankoulutusguru Merjalle oli erittäin hyvä idea, sillä Merjan ohjeiden avulla olemme saaneet luoksetulon ja sen pysäytyksen pelittämään! Ja mitkä olivatkaan ne "taikakeinot"??!! LEIKKIMINEN!! oikesti! Tajusin puhelun jälkeen, että olen aivan liian tiukkapipoisesti ja kunnianhimoisesti reenannut uusia juttuja ja vaatinut asioita, joita koira ei vielä tajua. Nyt vaihdettiin luoksetulo leikkimiseksi, eli patukka heilumaan ja pienistäkin onnistumisesta palkkaa. Ja mikä tärkeintä, autetaan koiraa! Leikin ja avustamisen avulla olen saanut viestitettyä Jytkylle, että tämä on se sama luoksetulo edelleen, vaikka välillä saatetaankin pysähtyä. Meillä on tullu tosi paljon onnistumisia ja virheenkin sattuessa MINÄ en ole vaipunut synkkyyteen vaan oikeasti yrittänyt hallita oman mielentilani, joka tietenkin suoraan vaikuttaa koiraan. Back to basic siis. On se mahtava, kun on viisaita kavereita ympärillä, jolle voi kilauttaa tarvittaessa :)

Tokossa kaket on hyvällä mallilla eli olen todella paljon palkannut ensimmäisestä istumaannoususta, koska yleensä se on se vaikein. Jos ekan saa pelittämään, niin todennäköisesti muutkin vaihdot pelittää. Ollaan harjoiteltu tätä myös pitkältä matkalta, niin että AVOn matka tuntuisi sitten iisiltä. Hyppyä on kans reenattu muutamia kertoja, tai lähinnä sitä istumista siellä hypyn takana. Jytky kun tuppaa menemään siellä maahan, vaikka istuminen on muuten (muissa tilanteissa hallussa). Viimeksi kokeilin niin, että sanon käskyn  "ISTU" pää ylhäällä, niin etten katseellani painosta sitä. Tämä toimi ainakin sen kerran hyvin. Liikkeestä maahanmenossa nimittäin meillä on valmistelevassakin osuudessa tavallaan merkkinä maahanmenossa se, että katson Jytkyä ja sit tulee se maahan -käsky. Niinpä ajattelin, että voiko se maahanmeno johtua esteen takana siitä, mutta tiedä häntä.. Noudossa ollaan haettu vain vauhtia ja otettu sitten erikseen luovutuksia. Välillä Jytky pitää huonosti kiinni kapulasta, ei pure, mutta ikään kuin roikottaa sitä suussaan.

Eilen oli aika touhun täyteinen päivä, kun aamulla mentiin yhteistokoreeneihin, jossa Koillissanomien toimittaja oli tekemässä juttua meistä. Siellä vierähti hyvässä seurassa 3h ja sen jälkeen lähdettiinkin suoraan Kiutakönkäälle lenkkeilemään kivoihin maisemiin. Siellä meni puolitoistatuntia, jonka jälkeen illalla otettiin Tessan kanssa vielä aksareenit. Voitte uskoa, että pieni belgipoikanen oli väsy illalla, mutta onnellinen. Ainakin se saa liikuntaa ja tekemistä sydämensä kyllyydestä :)

Huomenna lähdemme Vuokattiin rokkaamaan festareille ja sunnuntaina menemme Jytkyn kanssa Lieksaan, jossa ollaan viikko. Ensi viikon lauantaina on belggareiden erkkari Joensuussa, joten ollaan sitten valmiina jo huudeilla. Jänskää!! :)