Niinpä niin.. valoa ei hirveästi enää ole ainakaan täällä pohjoisessa.. Enää ei kerkeä tekemään lenkkejä valoisalla paitsi viikonloppuisin ja se ärsyttää. Pimeässä mettässä taivaltaminen ei ole niin mielekästä puuhaa.. Mutta toisaalta pimeyteen vähän valoa antaa lumi, jota täällä on about 10cm :) kohta startataan siis hiihtokausi ja en malta odottaa, että pääsisin jo iltaisin purkaa paineita ladulle. Jytky saa sitten irti juosta mukana, joten tuleepahan sillekin kunnolla lenkkiä. Toki polttelee jo vetovaljaatkin varastossa, mutta ne saa nyt odottaa vielä ensi vuoden puolelle.. ehkä. Kokeilin tossa yhtenä päivänä Sucan entisiä valjaita Jytkylle ja ne passas oikein hyvin. Tosin Jytky oli ihan hämmentyny niistä valjaista eikä tienny mitenpäin olisi.. Hetken jo kävi mielessä että se ei varmasti vedä senttiäkään kun valjaat laitetaan, mutta pitää alkaa sitä totuttaa niihin pikku hiljaa..
Sucasta puheenollen.. viime aikoina olen yhä enemmän ja enemmän alkanut miettiä (tosissaan tai vähemmän tosissaan) että Jytky on uudelleen syntynyt Succa..;). Ulkonäöltään, painoltaan, kooltaan, luonteeltaan ja käytöstavoiltaan ne ovat ihan samanlaisia. Aivan käsittämätöntä. Yleensä koirat ovat kuitenkin niin eri luonteisia keskenään, mutta nämä on kyllä niin samanlaiset ettei mitään järkeä. Toisaalta olen miettynyt myös sitä, että minä käyttäydyn varmaan jotenkin niin, että niistä on tullu samanlaisia, mutta toisaalta en ole kyllä kenenkään koiran omistajan kuullut sanovan omistaneen kahta samanlaista koiraa, yleensä juuri päinvastoin.. En tiedä, hassua.
Tässäpä molempien kuvat. Paljonhan niissä on eroakin, mutta minä en tiedä miksi minulla tulee Sucan kuvasta Jytky vahvasti mieleen ja päinvastoin. Anyway, minun rakkaat pojat molemmat. <3
Tein muuten pari päivää sitten esineruutua ja jottei se olisi ollut liian helppoa, teimme sen täysin pimeässä metsässä :) hyvin kuitenkin meni, ruudussa oli kaksi hanskaa ja Jytky teki ahkerasti töitä löytäen lopulta molemmat, hitsin hyvä suoritus siis! Tokoakin käytiin reenaa prisman parkkiksella ja otin alon liikkeet peräkkäin ilman palkkaa. Hyvin meni ja tällä kertaa ilman ainuttakaan virhettä!! Jee! luoksetulonkin eteenistuminen oli suora, vaikka se vieläkin on usein ollut hiukan vino. Seuraaminen just hyvä , kertaakaan ei hamunnu mun kättä ja paikka piti kaikissa käännöksissä. Välillä Jytky siis meinaa hamuta mun kättä tai paikka katoaa hetkeksi täyskäännöksissä. Nyt ollaan saatu maahanmenokin kuntoon, välillä siinäkin vaan meinaa jäädä kyynärät hiukan ilmaan, mutta nyt sekin onnistu jostain syystä hyvin. Sitten olen luullut tähän asti, että alossa toinen jäävä on liikkeestä istuminen, mutta eipä olekaan (oli ihan fiksua lukea tänään säännöt!!! ja huomata ettei tiedä niitä..) vaan liikkeestä seisominen!!! Alkuaikoina se oli meidän paras liike, mutta nyt kun olen hinkannut maahanmenoa ja istumista niin Jytky ei osannutkaan enää seisomista vaan menee aina maahan tai istuu.. Perhana! Se liike on siis aloitettava alusta rakentamaan...Vaikka minä kuinka yritän sanoa eri äänensävyllä käskyn niin ei se sitä enää muista...No onneksi tässä nyt vielä on aikaa siihen kisaan.. Muutenkin pitäs päästä nyt häiriöreenejä tekemään ja saada vieraita ihmisiä kopeloimaan sitä, kun tuntuu, että sillä on joku pöhinä kausi menossa, että välillä suhtautuu varauksella joihinkin ihmisiin/asioihin.. kuukausi aikaa niihin pirun näytelmiinkin ja toi poika on niin ruipelon näkönen, että ihan hävettää viedä sitä sinne kehään. Ja auta armias jos se alkaa siellä vielä apinaa matkimaan niin kalliiksi tulee siniset nauhan pätkät. Toisaalta junioreissa on 7kk sitä vanhempia koiria, jotka varmasti näyttää edes uroksilta ja joilla on edes jonkinlaista massiivisuutta, mitä tuolla pojalla ei ole tällä hetkellä yhtään... Ihanan sporttinenhan se on mun mieleen, mutta tuskin tuomarit paljon arvostaa ruipeloa urosta... No pääseepähän Helsinkiin shoppaamaan jos ei muuta ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti