Nyt onkin ollu hieman päivityskatkoa,kun on ollut kaikennäköstä touhuilua häistä marjastukseen ja vieläpä vieraitakin ollaan saatu kyläilemään :) Meillä oli siis ihanaiset häät 28.7.12 ja nyt ollaan koko perhe saman sukunimen alaisia :) Häät olivat Levillä ja tokihan siellä piti myös mäkireeniä ottaa kera koiruuksien. Minun hermot ja kunto kestivät juosta kerran tunturin huipulle (kera miljoonan itikan, oikeasti niiden itikoiden määrä ja ärhäkkyys olivat jotain ihan järkyttävää..), mutta minun huippu kuntoiset pojjaat + teräsmatami Indi juoksivat toisenkin kerran huipulle ja alla todiste siitä ;) (siis toi kärpäsen paskalta näyttävä piste on Juha + koirat :))
Indi siis liittyi vahvuuteemme häiden jälkeen ja voi luoja miten toi poikanen näyttää välillä aivopierulta Indi-kuningattaren rinnalla :D Indi on mieletön nenän käyttäjä ja esim. kun Indi lähtee jäniksen jäljille niin Jytky vaan juoksee vieressä tuijottaen Indiä ilmeellä "mihinkäs tässä ollaan menossa.. :)" Voi poikasta. Sillä on aika paljon vielä opittavaa, sillä nythän Indi vie sitä kun litran mittaa, asiassa jos toisessakin.
Yks päivä kävin mustikassa koirien kans ja voi hyvä tavaton ton Jytkyn kanssa kun sillä oli taas ihmetteleminen, että mitä ihmettä minä teen, kun marjanpoimurilla keräsin mustikoita.. Ja sitähän piti tietenkin tarkemmin tutkia:
Kun lopulta hänelle selvisi mitä tapahtuu, oli lopputulos tämä:
Että näin. Fiksu koira syö suoraan sankosta aina kun silmä vältti... Siellä se veteli oikein louskutuksen kanssa.. :)
Mitäs muuta.. Ollaan kovasti seurattu olympialaisia ja meikän kyyneleitä varmaan kannattas oikeasti alkaa pullottaa Afrikkaan, niitä on nimittäin piisannu. Se on melkein menny tahdilla voitto/itkut. En vaan mahda sille mitään, että liikutun niin paljon kun nään miten joku onnistuu suorituksessaan, samaistun jotenkin niin siihen fiilikseen, et ei mitään järkee. "Pahin" on kouluratsastus, jossa saumaton hevosen ja ratsastajan yhteistyö on vaan niin mieletöntä, että kyyneleet valuu läpi suorituksen.. Huhhuh... Mutta en ole ainut joka meillä kattoo olympialaisia, etenkin ratsastusta ;) ihana Jytky <3
Reenattukin ollaan, joka päivä jotain! Seuraamiseen ollaan yhdistetty häiriötä, eli ollaan otettu seuraamista kaupungilla, karhujuhlilla, puistoissa, Indin ja Juhan touhutessa vieressä jne., tosin pienissä pätkissä. Välillä on mennyt ihan super hyvin, välillä taas keskittyminen on herpaantunut, mutta siksihän tätä juuri harjoitellaan! Käännöksiin on panostettu ja olen palkannut niistä paljon, jotta tiiviyttä saataisiin lisää. Ruutua on harjoiteltu, joka mielestäni on hieman edistynyt, hitaasti mutta varmasti. Vauhti ruutuun menoon on hyvä ja pysäytys siellä on kans hyvä. Paikan haku ruudussa on vielä vaiheessa, eli sitä varmistellaan. Kilpajuoksusta ruutuun on myös tullu kiva yhteinen leikki, jossa molemmilla on hauskaa :) Tokon hyppyä emme ole kertaakaan harjoitelleet ennen eilistä. Hyppyhän toki on agilitystä tuttu, mutta sitä ei olla harjoiteltu tokon muodossa lainkaan. No nyt sitten otettiin niin, että makupala-alusta/lelu oli toisella puolen hyppyä, aluksi niin että Jytky näki kun minä laitoin ja lopuksi niin, että se ei nähnyt laittoa. Hirmu hyvin se kyllä hokasi asian ja pysäytyksetkin esteen takana toimi, mitä nyt pari kertaa kokeilin. Kokeilin myös hyppynoutoa ja niihän se toi kapulan ja takaisin tullessakin hyppäsi hienosti, minun ei tarvinnut muuta kuin muistuttaa käskyllä että hyppy ja se sit hyppäs tullessaankin :) hyvä Jytky :) Tokon ryhmäreeneissä harjoiteltiin koemaista luoksepäästävyyttä. Eli ongelmanahan tässä on, että Jytky ei malta pitää sitä persettään maassa kun vieras tulee silittämään vaan hän hyppää suoraan syliin :) Nyt siis harjoiteltiin sitä vaan, että vieras tulee lähellä ja se perse pitää pysyä rauhallisesti maassa.. Pysyhän se lopulta, mutta tätä pitää harjoitella vielä.. ja paljon. Otettiin myös ryhmäpaikallaoloa ja ne menivät hyvin. Liikkeestä seisominen hyvä, istuminen jää helposti seisomiseksi, joten otin taas avut tähän käyttöön. Harjoiteltiin myös tiiviitä eteenistumisia. Se on parantunut, mutta suoraan eteenistumiseen tarvitsee vielä pienet käsiavut.
Eilen meillä oli myös ekat mölliryhmän agireenit. Koira toimi huippu hienosti aina silloin kun ohjaaja antoi selkeät kordinaatit. Radalla oli pussi ja sitä ei oo otettu kuin kerran aikaisemmin, joka näkyi epävarmuutena. Eli pari kertaa meni hyvin, yhen kerran kääntyi pussin sisällä takas (kun yritin ottaa ohjauksessa etäisyyttä) ja sit palattiin taaksepäin ja avustettuna pari kertaa, jotta mieleen ei jää mitään mörköä. Myös rengas oli radalla. Ekan kerran meni ohi, mutta kaikkina muina kertoina Jytky hienosti haki sen itse ja suoritti virheettömästi. Radan jälkeen harjoiteltiin vielä takaaleikkausta ja persjättöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti