kiirettä ja taistelua

Hitsin vitsi, pyydän kovin anteeksi päivityskatkoa, aloitin nimittäin elokuun lopussa kaikkien suunnitelmien vastaisesti työt ja ne ovat vieneet täysin kaiken ajan. Olen tällä hetkellä yläkoulun erityisluokanope ja voitte kuvitella, että hommaa riittää :) ja se ei riitä, että työpäivästä selviää, nimittäin kotona on odottamassa toinen angstinuori Jytky, joka koettelee rajojaan.. Tai siis toi rekku on niin käsittämätön asiassa jos toisessakin. Tässäpä muutamia listattuna
*energiaa ja vauhtia riittää äärimmäisyyksiin asti (osoituksena mm. että 8h patikoinnin jälkeen (jossa se siis juoksee vapaasti) se alkaa kotiin tultua leikkimään leluillaan..)
* täysi holtittomuus = jostain syystä se ei oikein hallitse aina liikkeitään ja meno on sen mukasta.. millon se vetää mutkissa kyljelleen ja milloin se loikkii kun aropupu. Sit se ei kato yhtään mihin se juoksee ja puita päin juokseminen on enemmän sääntö kuin poikkeus..
* rakkaus sukkia kohtaan. Sillä on käsittämätön kyky etsiä sukkapareja. Se osaa avata ovet, vetää sieltä laatikon ja ottaa sukat tai sitten se laukusta ettii ne vaikka laukku on olevinaan kiinni!!! .. ja miksi tämä.. ihan vaan siksi jotta se pääsee leikkimään niillä. Ikinä se ei ole hajoittanut niitä, mutta aina ne on jostain kaivettava, jotta pääsee sukkaleikkejä leikkimään
* pakottava sylitarve. Syli on maailman paras paikka ja syliin on päästävä. yli 20kg ja yli 60cm korkea koiranpoikanen sopii mainiosti nukkumaan normaalisti istuttaessa reisien päällä, ainakin Jytkyn mielestä. Se pystyy siis nukkumaan mitä pienimmissä tiloissa, kunhan saa olla lähellä.
*viimeisin tempaus on sohvatyynyjen kuljetus eteiseen yksin ollessa. Edelleenkään se ei ole ainakaan toistaiseksi hajottanut niitä, mutta sohvassa ei ole muutamaan kertaan ollut pehmusteet paikallaan kotiintullessa..
*huippu agiliitäjä. Vaikka toi rekku onkin tollanen ihmeellinen koheltaja, niin jostain kumman syystä se on tosi lahjakas agilitys. Sillä on loistava radanlukutaito ja se tekee just niinkuin minä ohjaan.. Ainniin oltiin muuten agilityn möllikisois (rimat minikorkeudella) ja vauhtiradalta upea nollarata melkeinpä 30sekunnin erolla seuraavaan ja sit osallistuttiin vielä 15 esteen mölliradalle ja sieltäkin täysin puhdas suoritus, mutta radalla oli puomi ja se piti kiertää, koska vielä näin nuorena puomia ei olla kokonaisuudessaan edes otettu. Oli aika sika hyvä fiilis :)
*tämä otus  rakastaa kaikkia yli kaiken ja jokaista pitäs päästä pussaamaan ja hyppäämään syliin. Muutenkin asioihin se suhtautuu ihanalla uteliaisuudella ja hölmöydellä :) kaikki on sen mielestä äärimmäisen kivaa ja häntä heiluu lakkaamatta.. Pöhköfantti <3

Siinäpä murto-osa Jytkystä, todellisuus on vielä hullumpi :)

Jälkeä ollaan tehty ja se on sillai hyvällä mallilla, että kepit nousee aika hyvin (yleensä jäljellä ollut n.4keppiä ja pari lelua) ja kulmat sujuu. Pituudet vaihtelee 200m-300m. Yhen kerran jäljellä otti poron jäljen ja se meni vituiks, mut muuten on kyllä menny ihan jees. Esineruutu sujuu kans mallikkaasti ja se on oikeastaan jo kisakuntoinen. Eli ollaan otettukin jo kisamaisia harjoituksia, jossa on tallattu n. 20-30m x40-50m ruutu ja siellä on ollut neljästä viiteen vieraan esinettä ja niitä Jytky on hakenut yleensä sen kolme. Ei mitään ongelmaa.

Alokasluokan tokoliikkeet on myös hallussa, mutta kisoja on aika niukasti lähistöllä. Virallinen kisakausi avataan viimeistään helmikuussa Kemijärvellä, jos löydän aikaisempia kisoja niin niihin sit. Nyt ei olla reenattu ku noin kerran viikkoo tokoo, mutta se on oikeastaan tehny vaan terää. Jotenkin tuntuu, että kun jätti sen jokapäiväisen hinkkauksen pois (tosin ajanpuutteen vuoksi) niin ongelmatkin korjaantui melkein itsestään... :)

Parin viikon päästä mennään agivalmennukseen Ouluun Aaltosen Mikon oppeihin! Jee!!

Paljon ollaan myös reissattu ja alla muutamia kuvia hienoista hetkistä :)